Taas reenataan

Eilen oli mahdottoman hieno koirapäivä. Mehän lyöntiin Bertan kanssa hanskat tiskiin maahanmenon kanssa jo kolme viikkoa sitte. Eilen sitten ihan vaan huvikseen sanoin että kokeillaanko ja arvakkaas mitä? Tyyppi veti ihan ku oppikirjasta. Ja monta kertaa. Bertta on sivusta seurannut ilmeisesti kun Äpyli on tehnyt ja todennut että ei toi ihan niin tyhmää ole että voi hänkin sitten kun pyydetään. Kapulan etsiminen pöpeliköstä olikin sitten taas oma hommansa. Ohjaaja siinä sano että joka koira merkkaa sen sitten vähän eri tavalle että pitää sitten heti kehua. Ensin Äpyli etsi omaansa, istui päälle. Ja mitä teki Bertta? Pasko palikkansa viereen. Buahahahaha. Likat oli sitä mieltä että se laji oli vähän tyhmä =D

Lomailua

Viikon loma lähenee loppuaa. Ehkä nyt voi jo tarinoida lomasta kun koko muu porukka on päikkäreillä.

Lomalle startattiin Ilmajoen kautta. Äpyli kävi tutustumassa paimentamiseen. Ohjaaja Minna sanoi ja huomashan tämmönen urpokin että vietti oli ihan valtava. Eli kyllä isona tyttönä pitää lampaille päästä, oli se sitten kuinka hankalaa järjestää.

Lauantaina 16.4 aamulla täyteen ahdatun hondan nokka sitten kääntyi kohti kuusamoa. Matkalla pysättiin kolmasti. Koirien takia ei varmaan olis tarvinnu kun kerran mutta muuten oli pysäkkiä matkalla. Oltiin rennosti liikkeellä eikä kiirettä mihinkään.

Rukalla mökki oli tosi kiva ja kodikas. Iso ikkuna rinteille ja koirat sai sen sitten kuolata viikossa ja katsella mitä maailmalla tapahtuu.

Kahtena päivänä käytiin Oulangan kansallispuistossa. Ei siellä reitit kovin hyvässä talvikunnossa ollut mut eipä ollut porukkaa joten sai rikkoa sääntöjä ja pitää tyttöjä vähän vapaana. Aika väsynyttä porukkaa oltiin koko sakki noiden päivien jälkeen.

Muutenkin täällä on kivoja lenkkimaastoja. On tullut oltua paljon pihalla. Äpyli on ottanut ison harppauksen sisäsiisteyteen. Yhdet pissut paperille ja ne tuli heti tullessa lauantaina. Viime yönä nukuttiin 23-8 heräämättä. Se on enkka. Ja eilinen rinnepäivä yli 6h täällä oli oltu pissumatta. Toivottavasti linja pitää kotonakin. Nyt hän on oikein pyytänyt ulos.

Koirien kanssa on kyllä ollut mukava reissata. Ens vuonna varmasti uusiks.

Kasvamista

Kevättä

Takana vähän erilainen viikonloppu. Laila lähti torstaina Fammun kanssa Krookkaan. Vietettiin viikonloppu kahden koiran kanssa. Topikin siis oli mökkeilemässä. Tehtiin siinä viikonlopun aikana vessaremppaa ja paaaaaaljon kaikkea muuta.

Lauantaina startattiin ehkä liiankin hyvin nukutun yön jälkeen ralliin. Nyt meitä oli siellä kaikki 6 koiraa, eli tää yks puuttunut lapinkoira tuli joukkoon mukaan. Nyt tehtiin harjotuksissa kunnon rata. Meillä tais olla merkkejä n. 10. Mentiin Äpyn kanssa rata viimisenä. Neidissä oli virtaa niinku pienessä kylässä. Perusasentoon ei olis malttanu tulla, eka kierros meni vähän loikkien ja mulla oli yhdellä merkillä vasen ja oikee hukassa, mutta hyvin se kokonaisuudessaan meni. Oltiin ainut pari joka ei saanut mitään kotiläksyä. Kaikki menee just niinku ton ikäsen touhutytön kans voi mennä. Se mikä on parasta niin hihna ei kiristy ollenkaan. Ja mikä huonoa on hyppiminen. Mut se vaan oli niin täynnä virtaa.

Sunnuntaina Joni treenaili kotona vauhdista maahanmenoa. Siinä tuli vähän takapakkia kun alettiin menetelmiä muuttamaan eskarissa. Eilen alko taas olee valoa tunnelin päässä. Paikallaan olo sujuu kans hirveen kivasti. Fiksu tyttö se on kun malttaa. Omassa pihassa pysyminen on aika vaikeeta. Bertta jää aina tontille, Äpyli menee naapurin pellon puolelle. Joskus aika pitkällekkin pellon puolta jos joku kulkee tiellä. Eilen se oli hetken sitten narussakin. Kai se siihen oppii kun aina sen huutaa omalle puolelle. Ja jos ottas Bertasta mallin. Ei ainakaan voi mennä enää kun aletaan viljelee, Eikka suuttuu muuten.

Eilen oli niin kiva ilma että otin oikeen valokuvia. Löysin samalla järkkäristä talvella otettuja pentukuvia. Hitto että on likka kasvanut. Lisään kuvia blogiin kotoa. Tällee töissä on vähä hankalaa.

Ai joo. Lähdetään perjantaina lappiin. Tai Rukalle ettei sen ylemmäs. Pysätään mennessä Lapualle ja perjantaina Äpyli pääsee lampaille Ilmajoella. Tosi nastaa. Aika paljon jännittää. Sehän pelkää niitä ihan sikana ja syö vaan kakkaa. Mut eika se mitää =D

Ja sit kun taas meinaa unohtaa puolet kun on niin hitokses kaikkea niin tiistaina kun on pentutreffit niin mennään koiraseuran porukoitten kanssa ohitustreeneihin. Ei varmaan ihan kauheesti oo haittaa nähdä perseitä ja naamoja. Kuitenkin meillä on aika iso ongelma kulkea kylällä kun on paljon ihmisiä ja pyöriä ja muita koiria.

Maalla on paras asua mut on siinä ne omat haitat. Koirien kannalta.

Huomaamaton muutos

Huomasin yhtäkkiä eilen kun näin sen ralliohjaajaan mudin, jonka nimi oli muuten Simo ja tuli puheeksi turkki ja koska se alkaa muuttumaan kiharaksi että hitto, Äpylin selässä on tättärää käkkärää. Se on kyllä ihan yhtäkkii tullut. Kuva nyt ei ihan oikeutta tee kun toinen ihmettelee et mitä sä äiti touhuu...

Voihan reenaus

Tänään oli taas eskaria. Oliko tää nyt sitten neljäs kerta. Teemana liikkeeltä makuulle, liikkeestä seisomista jne. Bertan kanssa ollaan koko viikko treenattu maahan menemistä. Tänään ennen eskaria sain onnistuu kahdesti ja eskarissa kahdesti. Voi sitä riemun määrää. Mä olin niin tyytyväinen mun pieneen mustaan.

Viime viikolla ohjaajaa Reija totes että Bertta taitaa olla liian fiksu tokoilemaan, ei se tee mitään minkä kokee turhaksi. Niinku tänäänki taas nähtiin. Näytti että osaa ja sitte riitti.

Äpyli onki sitten toista maata. Sitä on niin hauska katsoo kun ne Jonin kanssa menee. Virtaa on vaikka muille jakaa. Holtitonta menoa oli taas alkuun mutta hienosti lähti menemään. Hankala vaan ku eka se oppi käskystä maahan, sit alettii opettaa käden kautta hissityyliä ja nyt pitäs taas saada se käsi pois. Huh huh.

Viime la alko rally-toko, se oli vallan hauskaa. Oltiin ylläri nuorimmat mut ei ollenkaa jääty jalkoihin. Siellä oli kaikkii pro tyyppejä tokossa. Mut Äpyli on fiksu. Esitetään et osataan jos ei osata ja treenataan sit vähä lissää.

Hallilla oli joku tyttöki joka kävi Äpyy lääppimäs. On kans hankkimas mudia. Odotti narttua jostain joulukuussa syntyneestä pentueesta. Ei kuulemma tullu. On tarkka mistä ottaa kunnon harrastuskoiran kuulemma. Onko sillä oikeesti veetunkaan merkitystä kuinka paljon pennun vanhemmilla on titteleitä? Äpylin luonteesta tykkäs kyllä. Pitääkin selvittää minkä kennelin pentua se haaveilee.