TK1

Otsikko kertoo kaiken. Vaikeuksien kautta voittoon. Meillä on ollut kapula kamala mörkö, yks koe vedettiin plörinäksi kokonaan kun pisteet ei riittäny kapulan nollaamisen takia ykköseen.

Äpylin kanssa ollaan muutenkin tehty työtä motivaation eteen. Meillä lähti jossain kohtaa asiat väärille raiteille kun mä halusin vaan oppia ja Äpyli vaan suoritti. Katosi into ja motivaatio treenistä. Laahustettiin treenistä ja hommasta toiseen. Vaikka suoristus oli puhdasta, oli se niin hiton rumaa. Reilu pari kuukautt ollaan oltu pääasiassa treenaamatta. Juostaan ja hypitään, riehutaan ja leikitään ja leikin varjolla tehdään joskus temppuja. Meillä molemmilla on ihan eri ilme harrastuksessa. Mulla on paras koira jonka olin vähällä pilata robotiksi.

Ollaan opitti paimentamaanki tosi hienosti. Maltilla.

Aksaaminenkin on vauhdikasta ja elämä ihanaa.

Rally-tokoilua

Voi pojat, nykyään onkin sitten meidän perheessä kaksi rt koiraa. Bertta nimittäin starttasi elämänsä ekan rallykisan. Kankaanpäässä oli hienosti järjestetyt kisat KSKY ry:llä ja sinne sitten tuupattiin ihan kahden koiran voimin.

Bertta starttasi numerolla 8. Kisa meni hyvin Berttamaisesti. Kuunteli, ei kuunnellut, sähläsi, sohlasi, mut tärkeintä oli että saatiin tulos aikaan eikä edes rimaa hipoen. Pisteitä siis ALO80.

Äpylin kanssa kokeiltiin onnea ekan kerran avoimessa. Ei olla treenattu ollenkaan. Rata oli helppo, joten sen suhteen ei ollut ongelmia. Pari ohjaajan virhettä ja sitten se pahin. Iskä pihalla. Keskittyminen ei ollut mitenkään parasta, koska Äpyli kurkki koko radan pihalle (iso liukuovi oli auki) josko se iskä siellä näkyisi. Jouduttiin sitten uusimaan askelkyltti ja uusimisen jälkeenkin meni vielä vähän pipariksi. Tulos saatiin ja siihen ollaan tyytyväisiä. AVO81