Kevättä pukkaa

Niin se on taas kevät. Nurmi sulaa ja alkaa miettimään että mitäs nyt sitten. Hakutreenit alkoi taas pyörimään ja metsään on mentävä. Äpyli suoritti BH kokeen hyväksytysti ja mikään ei estä palveluskoiratouhuja meidän osalta paitsi oma into, mä kun en siitä tottiksesta tykkää. Pitäs mennä jälkeäkin koittamaan.

Tässä on taas kisailtu ja rallysta puuttuisi yksi tulos voittajasta. Jotenkin sekin luokka tuntuu menevän hujauksessa ohi. Mestariluokkaa varten varmasti pitää alkaa treenaamaan, no mut se on sen ajan murhe.

Tokossa startataan avoin. Ei meillä liikkeet kunnossa ole mutta oma järki vaatii kisaamista että se jännittäminen joskus loppuisi, ei taida silti loppu. Bertan kanssa on vakavassa harkinnassa jos starttais, päätän sunnuntain treenien jälkeen mitä tehdään.

Joukon kanssa on taas tokoiltu. Hyvin on poika oppinut kaikenlaisia eri temppuja. Eikä se hallin häiriökään enää niin paha ole. Aksassakin on alkanut sujumaan hirmu kivasti ja poitsu onkin ilmottu kesäkurssille Reetta Pirttikoskelle.

Ja mitä tässä nyt keväällä? Tokokisaa, rallykisaa, aksakisaa....Kauheeta kisaamista. Piti näyttelyynki mennä mut passataan kun meni hermo jo mätsärissä. Ne ei vaan oo mun juttu...

Käytiin muuten vähän epiksissä aksaamassa. Ja pakko myöntää että mä vähän pidän siitä lajista jo.

Ai joo. Äpyli oli oman seuran vuoden aksatulokas ja Bertta sipuyhdistyksen vuoden rallikoira 2. Ollaan me aika paljon saatu aikaan.

Päivitettyä 16.3.2018

Bertan oma sivu ja tulokset

Äpylin tulokset

Tarttis ja tarttis....

Tarttis varmaan useammin päivittää! Kesällä viimeksi saanut yhtään mitään aikaan ja paljon on TAAS tapahtunut.

Kesällä jäätiin Äpylin kanssa nousuun kakkosluokkaan. No ekassa kakkosten kisassa nousivat kolmosiin ja nollia ja tuplanollia sieltäkin on jo 6.

No mitäs muuta Äpyli talven puuhaili? No eipä kummallista. Rallateltiin RTK2 ja ollaan startattu voittajassa. Ollaan käyti kaikissa seminaareissa ja vähän jopa treenattu. Avointa ei tokossa olla vielä alettu kun nyt olen keksinyt itselleni ruutumörön. Alokkaassa kapula, avoimessa ruutu. Huoh, ihminen on typerä. Äpyli muuttuu päivä päivältä erilaiseksi. Se on jotenkin vaan niin upea koira. Niin ja hei, vuoden agilitytulokas, Joni ja Äpyli WeCAlla!! WAU!!

Ja sitten Bertta, pieni Bertta. Bertan kanssa rallateltiin RTK1, ajatelkaa, Bertta sai oman prenikan. Noh, startattiin me Avo mut siitä ei tullut yhtään mitään. Bertalla oli taas vaikea valeraskaus ja jäi taas hajujen tielle. Ei päästä vielä alokasta tokossa starttaamaan kun kaikki muu kiinnostaa taas enemmän. No, pikkuhiljaa. Bertta muuten sai vuoden rt-schipperke kolmossijan. Oon aika ylpeä. Bertsan kanssa jatketaan tokoilua kesän yli.

Mitäs Laila? No mitäs se. On ja touhuaa. Se on ihan supervanhus. Eilenkin kirmasi hullun innolla jäällä.

Suurin mullistava asia kesän jälkeen taitaa olla Jouko. Kyllä, Jouko. Pauliina toi Unkarista ihanan ruskean pojan ja parin mutkan kautta poika tuli meille. Ei Joni oikeen alkuun innostunu, mutta kyllä se sitten lämpes kun intin ja intin. Toki sain ottaa pojan sillä ehdolla ettei Äpyli ahdistu tulokkaasta. Niistähän tuli ihan bestikset!

Taas tuntuu koko teksti olevan kisapainotteista. Mut tiettekö, on tää koiranelämä parasta mitä voi olla. Mä en tekis mitään mieluummin kun touhuaisi noiden pöllöjen kanssa. Niin ja hei, mun äiti ei vieläkään tiedä pojasta. Johan se on 4kk meillä ollut =)