Lailan onnenpäivä

Laila on aina rakastanu linkkareita. Joka aamu ja ilta odottaa että bussi ottais hänet kyytiin.
Ylees kuski ei edes avaa ovea jos ei ole ketään tulossa (asutaan siis päätepysäkillä).
Nyt oli niin kiva kuski että avasi oven ja jutteli koirille. Laila pääsi ihan vähän vilasemaan miltä siellä näyttää.
Sovittiin kuitenkin ettei tytöt saa ilman aikuista lähteä reissuun.

Rokotuksilla

Rokotuksen aika. Reilu viikko myöhässä käytiin hakemassa ekat rokotukset. Bertta perkele ei suostunut näyttämään hampaitaan, eikä myöskään ollut läähättämättä et oltas kuultu sydän.

Painoa oli 2.6kg. 

Oltiin yhdessä Bellan ja Inton kanssa. Bellalla painoa 3.5kg ja Intolla 4.4kg. Into on siis noin viikon nuorempi (2.6.2013) ranskalainen herrasmies. Bertta on siis aika pikkunen. Mut ei haittaa.

Oli muutenki jännä reissu ku Bertta oli ekaa kertaa ilman Lailaa missään. Aika paljon jännitti.

Illalla otettiinki sitte ihan rauhallisesti ja nukuttiin. Laila meni Topin kans mummulaan kävellen.

Koiratreffit

Tänään meillä oli koiratreffit Onnin kanssa. Onni on kaverin mopsi joka on Berttaa reilun viikon vanhempi.
Laila näytti Onnille heti kuka on kuka. Onnin omistaja Mimmi oli sitä mieltä että Onnin olikin korkea aika pudota takasin maanpinnalle.

Yöllistä jännitystä

Jumankekka miten voikaan pienestä koirasta lähteä paha ääni.
Bertta yskiä louskutti puoli tuntia ihan syyttä, tiedä sitte minkä pölyn sai kurkkuunsa. Jännä homma sinällään että tein tänään isomman siivouksen. Josko se onki allerginen puhtaudelle.
Ehdin oikeesti vähän jo hätääntyä että mitä teen kunnes muistui mieleen Marittan kikka kolmonen.
Nokare voita naamariin ja katsotaan kuinka käy.
No hyvin siinä kävi. Kakka tuli siten että eteisessä raikas, luonnollisesti matolle jota päätin tänään kokeilla ettei kaikki kivet tulisi sisään. Mut ei hätiä mitiä, matto koneeseen ja unille. Tärkeintä on että pieni tyttö voi taas hyvin.

Mökkeilyä

Vietettiin kaunis kesäpäivä mökillä. Oltiin käytännössä koko päivä pihalla. Veneilemään en pentua vielä uskaltanut viedä. Vapaana sai kuitenkin temmeltää.
On jännä miten elämä meillä on parissa päivässä muuttunut. Aamulenkki kesti puoli tuntia, eikä neitiä joudu enää kantamaan ollenkaan. Kävellä töpsöttelee vaikka miten pitkää matkaa. Mahtavaa siis.
Kasvettukin meillä ollaan. Pitää punnita kun uskallan itse vaa´alle. Pentupanta käy kohta pieneksi.
Onhan sen silti syytä käydäkkin kun huomenna täytetään 11vk.
Sellasta tänään....

Nyt jo laiskistunut kirjoittaja....
Tosin viikonloppu meni hieman vähemmän koiria aatellessa.
Eilen Bertta pääsi ekaa kertaa mökille. Siellä se kirmaili ihan ku olis aina käyny. Söi käpyjä ja ruohoa. Ylllätyin myös positiivisesti että Laila anto sen liikkua siellä, kuitenki pitää sitä niin omana valtakuntanaan. Bertta sulatti myös Matti-papan sydämen. Teoriassa on siis mahdollista että ollaan koko porukka tervetulleita myös jatkossa.
Bertta tuntuu tykkäävän vedestä, tuli kylkiä myöten mereen, aamulla se seiso kun kans suihkussa ja muun aikaa kahlaa vesikipassaan. Laila ei siis ui, pari kertaa ollaan nostettu se veteen kun se on kärsiny liiallisesta kuumuudesta.

Taidan joutua ite tästä tänään pakkolomalle ja syyskuussa alkaa parin kuukauden opintovapaa.
Eli toisinsanoen mä opiskelen matikkkaa ja Pertsa opettelee sisäsiistiks. Viime yönäki se kävi kahdesti pissalla ja aamulla tietty heti herättyään ennen ku sain ite vaatteet päälle. Mut kai se tästä.

Huh huh

Takana operaatio kynnet. Voi jessus mikä homma. Laila on pennusta asti kammonnu saksia eikä pentukaan niistä tuntunu juuri tykkävän. Desipelit nousi melko korkeelle kun Laila huusi...
Pentu oli vähän helpompi tapaus, tosin siitä ei saa kunnolla kiinni kun on niin pieni.

Eilen annettiin 10vko madotus. Kauheen nopeeta menny tää aika. Sehän on kohta aikunen...

Pakko laittaa muutama eilinen kuva. Bertta rakastaa aurinkoa =)