Kevät ja kiirettä

Voi taivas kun voi koiranelämä viedä mukanaan. Miten sitä ennen ehdi opiskella, käydä töissä ja hoitaa perhettä ja koiria. Enää ei ehdi kun treenata ja juosta koirajutuissa.

Äpyli on päässyt lujaan alkuun TOKOssa. Saa jopa kehua miten pienenä malttaa ja osaa. Ei sitä niin uskois kun on vähän arka ja kuitenki vilkas. Rally-toko menee kans tosi mukavasti. Siinä saatiin hirveen hyvää ohjetta su 29.5 Krista Kiurun seminaarissa. Käski hioa seuraamisen vimpaks kuntoon eikä juuri muuta murhetta vielä ole. Kehotti jopa alkaa nyt jo treenata oikealla seuraamista.

Äpyli on kyllä ihana kun tykkää treenata. Eihän sillä kauaa jaksa mielenkiintoa kerralla olla mutta aina hetki. Hienosti se kyllä kaiken tekee.

To 5.6 olis taas paimennusta. Jos nyt sais siihen jo jotain käskyä. Ettei vaan oman mielen mukaan juosta ja haukuta. Tää paikka on aika lähellä meitä. Olis kiva jos siitäkin tulisi jotain. Siitä kun on niin moneksi.

Mustat on jäänyt ihan eläkkeelle. Bertta treenaa kotona mut Laila nauttii kun saa vaan olla. Hyvä kun lenkille saa lähtemään.

Lauantaina 28.5 oli kasvattajatapaaminen. Oli aika siistiä. Äpyn sisarukset on aika herttasia. Äpyli kyllä vihas niitäki. Hän vihaa koko ympäröivää maailmaa. Oikeen angstikoira.

Mätsäreissäki ollaan oltu. Punasten kolmas kerran, kerran punasten toka ja kerrans sinisten vika. Vähän vaihtelua....

Ihmiset ja niiden kierous...

Muistattehan vielä meidän lapin matkan? Meillä oli ihan sairaan mukavaa ja kivaa ja tykättiin koko porukka ihan ylipaljon reissusta.

No tänään sitten tää mökki-isäntä päätti alkaa kusettamaan. Laitto isännälle viestiä että mökki on huonosti siivottu. Eka oli keittiön pöytä törkynen ja sauna. Sit olikin sohva koirankarvoissa ja kusta lattialla. Herra on sitten mun blogiakin lukenut. Terkkuja vaan sulle M.L, olet ilmeisen viisas kaveri. Huomatuksena teille ystävät rakkaat, koirien omistajina, ottakaa AINA ennen ja jälkeen kuvat kun menette johonkin. Niin mekin ollaan tehty. Meitä koirien omistajia tahdotaan aina rokottaa muiden paskoista. Ekaks ei oo mitään ongelmaa, sitten kun rahat loppuu aletaan kuukausien päästä huutelee. Ihan siistii ja ammattimaista meininkii hei. Joo tosiaan. Tyyppi lukenu Äpyn yhdestä vahingosta, huomasko sitä että teki paperille? Tai siis pissa-alustalle joka on niinku vaippa jos M.L ei tiedä. Tiesi myös että koirat kuolas ikkunan, mut tosiaan sitä ikkunaa ei oo kukaan ennen mua pessyt ainakaa viiteen vuoteen. Ja se vitun (anteeks) sohva, joka oli täynnä valkosta karvaa. Jo 16.4 kun me mentiin. Ei meidän koirista irtoa valkosta karvaa. Ei voida velvottaa että koiralliset siivoaa rukalla ryyppäämässä olleiden jälkiä. Haistakaa siis paska te mökkien omistajat jotka luulette että voitte tehdä mitä tykkäätte!!! Ei tarvii kusettaa. 140€ siivouskuluja on aika kohtuutonta. Ainakin jos jäljet ei ole omia. Mulla on lisää kuvia törkysestä kämpästä....ennen ja jälkeen. Että kun risoo....

Harjavallan ryhmis 8.5

Tänään oli kauan odotettu näyttely. Ja kuten odottaa sopi, kaikki ei mennyt niinku strömsössä. Mustat likat veti molemmat EH:n ja Bertta oli sit kuitenkin neljäs luokassaan. Tällä kertaa tuomari oli sitä mieltä että Bertta olis muuten kooltaan jees mutta lihava, Bertta murisi tuomarille eikä näyttäny hampaita. Liikkeet sai kehua. Liian pieni pää, huonot kulmaukset ja muutenkin paska koira. Laila oli hyvä tyyppi, hyvä etupää ja hyvät takakulmaukset. Paskat liikkeet, paska etulinjaus. Vissii hyvä turkki. Ei jakseta enää käydä näyttelyissä. Taas amerikkalaiset töppöjalat oli parempia. Tai no, täti nuppu voitti joka on vaan puoliks jenkki. Marittaki joutu jo myöntämään että kaunis ja pieni ranskatar katoaa näyttelyistä. Me mennään sitte vasta uusiks kun tuomari on belgialainen tai ranskis. Piste. Muut ei tajuu. Ja sit vielä joku persläpi tuntematon kehtas käydä Jonille kommentoimassa miten koiraa pitäs esittää. Hah. Idiootti. Näyttelypäivä oli muuten kiva. Laila nautti katselusta. Sovittiin et saa alkaa käydä turistina. Nähtiin Äpyn kennelin porukkaan ja Pauliina. Niillä meni kivasti. Paitsi urosten kehässä kävi pieni yhteenotto ja serti sivusuun sen takia. Näyttelyt on vähä perseestä. Parempi onni ens kerralla. Orivedelle Äpylin kanssa =D

Ekaa kertaa esittäytymässä

Eilen Helatorstaina (5.5.2016) oli Äpylitytön eka kerta esillä noin niinkun kauneusmielessä. Käytiin Helatorstain mätsärissä Noormarkun siwan pihassa. Isoja pentuja oli paikalla enemmän kun mitään muuta. Tais olla likemmäs 40 kipaletta. Vähän meitä jännitti molempia. Eihän meillä oo vielä edes näyttelyremmiä ja Äpy oli sitten Lailan remmessä. Eli periaatteessa mä en voinu ohjata sitä mitenkään hihnalla, se vaan tuli miten tuli ja hienosti tulikin. Meille tuli punaisten kolmossija. Tuomari vielä kehaisi miten tykkää Äpylistä. Äpyli on yleensä hyvinkin varauksellinen vieraita kohtaan, tuolla kuitenkin antoi katsoa hampaat ja muutenkin pidellä, kehässä. Hieno päivä kaikkiaan.

Mustat oli myös mukana. Tytöt ei ole ikinä milloinkaan koskaan missään oikeassa näyttelyssä esiintyneet noin upeasti. Molemmat joutu kuitenkin nöyrtymään seurakoirille. Ei taas ollu tuomarilla silmää pienille paimenille ;) sinisillä mentiin ilman sijoituksia. Laila tipahti just ennen sijoitusta pois. Topi muuten esitti sitä =) Ihan mahtavaa.

Treeneissäkin menee mukavasti. Aloitettiin ihan oikee TOKO. Aika amatöörejä ollaan muihin verrattuna mut meillä on paljon aikaa. Oma Rally-Toko rata kotipihassa on jalostunut paremmin siirrettäväksi ja sitä touhutaan hetki joka päivä. Se jos mikä on kivaa.